SOVELTUVUUSKOE TARJOAA KATTAVAT TAUSTATIEDOT METSÄKONEOPETUKSELLE – TULOKSET KUITENKIN PYSÄHTYVÄT OPPILAITOSTEN HALLINTOON
Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskoe tuottaa kattavaa tietoa opintonsa aloittavien opiskelijoiden kyvyistä ja valmiuksista suoriutua opinnoista. Monissa oppilaitoksissa nämä tiedot kuitenkin pysähtyvät pelkkinä valintatietoina hallintoon, eivätkä opetusta suunnittelevat ja toteuttavat ryhmäohjaajat, opettajat, oppilaanohjaajat tai erityisopettajat ole niitä käyttöönsä saaneet.
Soveltuvuuskoe tunnistaa ne työssä tarvittavat päättely-, havainto- ja hienomotoriset kyvyt, jotka luovat edellytykset tai rajoittavat mahdollisuuksia toimia metsäkoneenkuljettajan ammatissa. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan kykyä noudattaa ohjeita sekä aikatauluja. Haastattelussa arvioidaan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan hänen edellytyksiään menestyä opinnoissa. Päättelykykytestissä mitataan hakijan metsäkoneenkuljettajan työssä tarvittavaa kykyä loogiseen päättelyyn ja ennakointiin. Havaintomotoriikkatestin tehtävissä selvitetään hakijan kykyä avaruudelliseen hahmottamiseen, suuntavaistoa sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Hienomotoriikkatestissä mitataan hakijan silmän ja käden koordinaatiota. Kaikista näistä olisi merkittävä apu tehokkaasti henkilökohtaistettavan metsäkoneopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, mikäli tiedot olisivat opetusta ja opiskelijan tukipalveluja toteuttavan henkilöstön käytettävissä.
TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus selvitti Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa, kuinka soveltuvuuskokeen pilotointiin 2023–2024 osallistuneet metsäkonekoulut olivat koesuoritustietoja käyttäneet. Eniten soveltuvuuskokeen tuottamia tietoja hyödynnettiin harkinnan varaisessa opiskelijavalinnassa: 75 % oppilaitoksista oli valinnut harkinnan varaisia hakijoita metsäkoneenkuljettajakoulutukseen soveltuvuuskokeen tulosten perusteella. Niiden todettiin antavan hyvät lähtötiedot opiskelijoiksi hakeutuvien kyvyistä ja soveltuvuudesta metsäkonealalle. Soveltuvuuskokeeseen sisältyvien haastattelujen on koettu olevan hyvä työkalu määritettäessä valintavaiheessa hakijan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Puolessa pilotoineista kahdeksasta metsäkonekoulusta soveltuvuuskoetietojen käyttö oppilaitostasolla pysähtyi tähän.
Aloittavien opiskelijoiden soveltuvuuskokeen päättelykyky-, havainto- ja hienomotoriikkatestien tuloksia henkilökohtaistettavassa metsäkoneopetuksessa oli käyttänyt apuna kaksi oppilaitosta syksyllä 2024 ja kahdessa muussa oppilaitoksessa koetietojen käyttöönotto oli valmistelussa. Samat oppilaitokset myös seurasivat järjestelmällisesti sekä opiskelijoiden havaintomotoristen että hienomotoristen taitojen kehittymistä ja järjestivät hienomotorisia taitoja edistäviä, ammatillista kehitystä tukevia liikuntalajeja työhyvinvointiopinnoissa.
Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen ja sen sisällön ollessa vielä varsin uusia, sen tuottamia tietoja ei tunneta, eikä niitä vielä osata hyödyntää täysimääräisesti. On ensiarvoisen tärkeää, että soveltuvuuskokeen tuottamien tietojen käyttö laajenee oppilaitoksen opetukseen sekä opiskelija-huoltopalveluille, kuten erityisopettajille ja opinto-ohjaajille. Monitahoinen yhteistyö oppilaitoksen sisällä on edellytys sille, että opiskelija opinnoissaan saavuttaa mahdollisimman hyvän ammattiosaamisen ja työllistyy valmistuttuaan. Hankkeen rahoitti Metsämiesten Säätiö. https://www.mmsaatio.fi/etusivu.html
Tutkimusjulkaisu: https://www.tts.fi/wp-content/uploads/2023/10/Soveltuvuuskokeen-tulosten-kaytto.pdf
Lisätietoja: Eila Lautanen, eila.lautanen@tts.fi, 044 714 3686, Niko Karhu, niko.karhu@tts.fi, 041 7318787