Metsäkoulutus ry antoi lausunnon Opetushallitukselle metsäalan perustutkinnon uusista perusteista

Metsäalan perustutkinnon perusteiden uudistuksessa luotiin kaikille perustutkinnoille yhtenäinen osaamisen arviointikriteeristö. Tämä edellytti ammattitaitovaatimusten uudelleen muotoilemista. Tutkinnon perusteisiin on lisätty kaksi uutta tutkintonimikettä: puutavara-autonkuljettaja ja terminaalikoneenkuljettaja. Lisäksi luonnoksessa esitetään otettavaksi käyttöön kaksi uutta tutkinnon osaa, ilmastovastuullinen toiminta ja kansainvälisessä työympäristössä toimiminen.

Metsäkoulutus ry pitää luonnoksessa esitettyä metsäalan perustutkinnon perusteita selkeämpänä ja yksinkertaisempana kuin nykyisiä metsäalan perustutkinnon perusteita. Esitetyt yhtenäiset arviointikriteerit ovat perusteltuja samoin kuin ammattitaitovaatimusten uudelleen muotoilut.  Perusteiden selkeys on tärkeää oppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden kannalta. Myös työnantajien on helpompi ymmärtää tutkintoa ja opetettuja sisältöjä. Tutkintonimikkeet ovat hyviä ja työelämälähtöisiä. Ne kuvaavat hyvin työelämän näkökulmasta mistä tutkinnosta ja osaamisesta on kyse. Osaamisalat ovat selkeitä kokonaisuuksia ja ne ovat myös työelämälähtöisiä. Opiskelijan mahdollisuudet valita itselle merkitykselliset valinnaiset tutkinnon osat toteutuvat luonnoksessa hyvin.

Metsäkoulutus ry pitää opintojen arviointiasteikkoa 1–5 selkeänä ja ymmärrettävänä. Asteikossa on jokaiselle arvosanalle riittävän yksityiskohtaiset vaatimukset.

Uudistuksessa luotiin uudet tutkintonimikkeet puutavara-autonkuljettaja ja terminaalikoneenkuljettaja. Uudet tutkintonimikkeet ovat työelämälähtöisiä ja niille on selkeä tarve. Terminaalikoneilla tehtävä työ on tärkeä osa puuraaka-aineen logistiikkaa ja sille osaamiselle on kysyntää työelämässä. Terminaalikoneenkuljettaja on selkeä opintokokonaisuus ja väylä opiskelijoille hankkia osaamista terminaalitöistä. Esitämme harkittavaksi, että terminaalikoneenkuljettajan opintojen pakollinen metsän hoito ja hyödyntäminen -tutkinnon osa siirrettäisiin valinnaisiin opintoihin, jolloin opiskelijalle jäisi enemmän valinnanvaraa valinnaisten opintojen muodostamiseen. Metsänhoito-osaaminen ei ole terminaalikoneenkuljettajan ydinosaamista, vaikka se onkin arvoketjun ymmärtämisen kannalta tärkeää.

Luonnoksessa esitetään puutavara-autonkuljettajaa uudeksi, omaksi tutkintonimikkeeksi siten, että puutavara-autokuljetus olisi osa metsäkoneenkuljetuksen osaamisalaa. Ehdotetussa mallissa on edelleen ongelmallista puutavara-autonkuljettajakoulutuksen heikko profiloituminen. Potentiaaliset opiskelijat eivät välttämättä löydä oikeaa koulutusta. Ongelmana on, että puutavara-autonkuljettajakoulutus jakaantuu edelleen kahteen eri perustutkintoon: metsäalaan ja logistiikkaan. Esitetty Puutavaran autokuljetus 65 osp on kuitenkin ammattitaitovaatimuksiltaan

selkeämpi ja enemmän työelämälähtöisempi aikaisempaan verrattuna. Vaatimuksissa korostuu hyvin puutavara-auton tuntemiseen, kuormaamiseen, kuljettamiseen ja varastointiin sekä turvallisuuteen liittyvät asiat eikä niinkään puutavara-auton kuljettajalle vähemmän merkitykselliset metsälliset asiat. Tutkinnon osat metsän hoito ja hyödyntäminen 20 osp sekä metsätraktorin käyttö 20 osp tulisi lisätä puutavara-autonkuljettajan opintoihin valinnaisiksi tutkinnon osiksi opiskelijan monipuolista osaamista ja syventymistä tukemaan.

Esitämme metsäkoneenkuljettajille omaa tutkinnon osaa (5–10 osp.) eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyyn, joka olisi valinnainen myös metsuri-metsäpalvelun tuottajille. Eri-ikäsirakenteisen metsän käsittely on yleistynyt työelämässä ja siihen tarvitaan osaamista.

Esitämme, että Metsien monikäyttö -tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tulisi täydentää talousmetsän luonnonhoitotoimenpiteiden hallitsemisella.

Esitämme, että harvennusmallien hyödyntäminen ja harvennusvoimakkuuden hallinta tulisi lisätä ammattitaitovaatimukseksi koneellinen puutavaran valmistus -tutkinnon osaan. Harvennusmallien tuntemus ja niiden mukaan toimiminen on erittäin tärkeää metsäkoneenkuljettajan työssä. Hakkuukoneenkuljettajan työssä harvennusvoimakkuuden hallinta on äärimmäisen tärkeää.

Uusissa tutkinnon perusteissa mahdollistetaan paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa | 5–15 osp luominen. Tutkinnon osa tai osat sisältävät työelämän paikallisten tarpeiden mukaista osaamista, joka soveltuu useamman kuin yhden työpaikan tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjä nimeää tutkinnon osan työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja määrittää sille laajuuden osaamispisteinä. Metsäkoulutus ry pitää hyvänä uutta paikallista tutkinnon osaa, koska paikalliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. On kuitenkin tärkeää, että oppilaitokset ja työelämä tekevät yhteistyössä tämän paikallisen tutkinnon osan ja sisällön, jotta siitä saadaan aidosti työelämälähtöistä ja parhaiten paikallista tarvetta palvelevaa.

Metsäkoulutus ry:llä ja Työtehoseuralla on käynnissä kehittämishanke ”Metsäalan perustutkinnon perusteiden työelämävastaavuus ja tutkinnon kehittäminen”. Hankkeessa selvitetään metsäalan perustutkinnon tuottamaa laadullista ja määrällistä tuloksellisuutta sekä voimassa olevien metsäalan perustutkinnon rakenteen ja perusteiden vastaavuutta nykyisiin ja tuleviin työelämän tarpeisiin. Hankkeessa tehdään Opetushallitukselle toimenpide-ehdotukset metsäalan perustutkinnon sisällöstä ja rakenteesta metsäalan perustutkinnon kehittämiseksi ja otettavaksi huomioon tutkinnon perusteiden uudistamistyössä. Toivomme, että hankkeen tulokset otetaan huomioon metsäalan perustutkintoa kehitettäessä. Hankeen tulokset ovat hyödynnettävissä 2023 vuoden lopussa.

Metsäkoulutus ry kiittää Opetushallitusta hyvästä metsäalan perustutkinnon perusteiden uudistamistyön valmistelusta, organisoinnista, viestinnästä ja toteutuksesta. Uudistamistyön aikataulu oli mielestämme turhan kireä ja toivoisimme jatkossa, että aikaa voitaisiin varata uudistukselle enemmän. Uudistamistyössä hyvin mahdollistettiin eri sidosryhmien osallistuminen ja kuuleminen.