Metsäkoulutuksen ajankohtaispäivä kokosi ihmiset verkostoitumaan ja keskustelemaan koulutuksen ajankohtaisista asioista

Metsäkoulutus ry järjesti yhdessä UPM kanssa Metsäalan koulutuksen ajankohtaispäivän 7.5. Helsingissä.

Päivässä kuultiin opetusministeriön katsaus ammatillisen koulutuksen tuleviin muutoksiin. Ministeriö on ottamassa käyttöön vuoden 2026 alusta uuden toiminnanohjausjärjestelmän kokeilun.  Kokeiluun valittaisiin enintään 40 koulutuksen järjestäjää, joiden järjestämisluvat korvattaisiin määräajaksi kokeiluluvilla. Kokeiluluvan saaneella ammatillisen koulutuksen järjestäjällä olisi pääsääntöisesti oikeus järjestää kaikkia ammatillisesta koulutuksen tutkintorakenteeseen kuuluvia tutkintoja ja niin sanottua laajennettua oppisopimuskoulutusta niiden tutkintojen ja osaamisalojen osalta, joita koulutuksen järjestäjällä ei olisi kokeiluluvassaan. Lisäksi koulutusta voisi järjestää vapaasti myös työvoimakoulutuksena ja englannin kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitäisi neljän vuoden välein koulutuksen järjestäjien kanssa neuvottelut koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua koskevista tavoitteista.

Metsäkoulutus ry:n mielestä kokeilu tuo joustavuutta koulutuksen järjestäjille kehittää ja toteuttaa koulutusta sekä keventää hallinnollista työmäärää. Näemme, että kokeilu mahdollistaa koulutuksen järjestäjille paremmat mahdollisuudet vastata työelämän muutoksiin ja osaamistarpeisiin alueellisesti. Kokeilun aikana pitää panostaa vahvasti koulutuksen laadun arvioimiseen ja arvioida kokeilun vaikutuksia järjestää koulutusta. Toiminnanohjauksen kokeilussa tulee olla kattavasti mukana metsäalan koulutusta tarjoavia oppilaitoksia eri puolilla Suomea.

Ammatillista koulutusta uhkaa rahoituksen merkittävä leikkaus

Opetusministeriön Jukka Lehtinen kertoi, että hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on lausunnolla 16.6. saakka.

Ministeriö esittää, että ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää uudistettaisiin siten, että jatkossa valtion talousarvioon sisältyvä ammatillisen koulutuksen määräraha koostuisi toteumiin perustuvasta laskennallisesta perusrahoituksesta sekä harkinnanvaraisesta rahoituksesta.

Toteumiin perustuvan laskennallisen perusrahoituksen rahoitusosuudet muodostuisivat toteutuneista opiskelijavuosista, joiden osuus olisi 50 prosenttia, suoritetuista tutkinnon osista ja tutkinnoista, joiden osuus olisi 30 prosenttia, valmistuneiden työllistymisestä ja jatko-opiskelusta, joiden osuus olisi 18 prosenttia, sekä opiskelijapalautteesta ja työelämäpalautteesta, joiden osuus olisi yhteensä 2 prosenttia.

Nykyisin rahoitusmallissa kustannuskertoimilla painotetaan sekä perus- (70 %) että suoritusrahoituksen (20 %) suoritteita. Esityksessä rahoitusmallia yksinkertaistettaisiin siirtämällä kustannuskertoimet pelkästään opiskelijavuosien perusteella määräytyvään rahoitukseen (50 %). Tutkinnoista ja osaamispisteistä määräytyvä rahoitus ei jatkossa riippuisi siitä, mistä tutkinnosta on kyse, samaan tapaan kuin vaikuttavuusrahoitus nykyisin määräytyy. Jatkossa kustannuskertoimet vaikuttaisivat vain 50 prosenttiin suoritteista nykyisen 90 prosentin sijasta.

Rahoitusjärjestelmän muutosesitykset leikkaavat metsäalan koulutuksen rahoitusta merkittävästi, jos ne menevät sellaisenaan läpi. Metsäalan perustutkinnossa, muut osaamisalat kuin metsäkoneenkuljettamisen osaamisalat, rahoitus vähenee 27 % nykyiseen verrattuna.

Metsäala on kansantaloudelle merkittävä toimiala ja metsäteollisuus tuo noin 20 % vientitulostamme. Nyt esitetty rahoitusmalli uhkaa merkittävän vientialan ja siihen liittyvän laajan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa, jos koulutuksen laatu heikkenee ja osaajapula pahenee entisestään.

Metsämiesten Säätiö mahdollisti tilaisuuden järjestämisen ja striimauksen verkkoon.