Hankkeessa kehitettiin metsäkoneenkuljettajakoulutusta – tavoitteena opiskelijoiden konekäyttötuntien lisääminen opiskeluaikana

Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan metsäkoneenkuljettajakoulutuksen Konekoulutuksen laadun parantaminen-hankkeen (1.5.22 – 30.4.24) tavoitteena oli konekäyttötuntien lisääminen ja oppimisanalytiikan kehittäminen. Hanke alkoi keväällä 2022 nykytilan kartoituksella ja benchmarkkaus-käynnillä Tredu Kurun toimipisteeseen, jossa tutustuttiin metsäopetuksen opiskelijan oppimisen seurantajärjestelmiin. Tiedon kerääminen eri järjestelmistä on oleellinen osa oppimisanalytiikan kehittämistä, sillä se mahdollistaa opiskelijoiden edistymisen tarkemman seurannan ja opetuksen kohdentamisen yksilöllisemmin.

Hankkeen ensimmäisessä pilotissa toteutettiin opiskelijoille metsäkoneiden alkuperehdytys kuormatraktori Ponsse Wisenttiin ja harvesteri Ponsse Scorpioniin ThingLink-ohjelmalla. Aiemmin alkuperehdytys on toteutettu opettajavetoisesti jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti ja sitä on seurattu manuaalisilla kirjauksilla, mikä on virhealtis ja hidas menetelmä. ThingLink-pohjainen perehdytys on upotettu itslearningiin omaksi kurssikseen ja siten pystytään analytiikan avulla seuraamaan opiskelijakohtaista perehdytyksen suorittamista. Merkittävää hyötyä tuo opiskelijan mahdollisuus palata perehdytysmateriaaliin tarkistamaan asioita tarvittaessa uudelleen. Pilotoinnissa kerätty palaute osoittaa, että noin puolet osallistujista pitivät Thinglink-pohjaista perehdytystä parempana kuin perinteistä opettajajohtoista perehdytystä. Tämä johtui erityisesti seuraamisen helppoudesta ja yksityiskohtaisuudesta. Toiset arvostivat mahdollisuutta kysyä suoraan opettajalta, mutta kokonaisuudessaan digitaalinen perehdytys sai positiivista palautetta.

Seuraavaksi pilotoitiin perehdytyksen ja työtapakoulutuksen vaikutusta opiskelijan työtapoihin. Opiskelijat perehtyivät ensin ThingLinkin materiaaleihin ja toteuttivat sen jälkeen kuormatraktorilla vakiintuneen ”tusinatestin”. Lähtötasotesti teetettiin ilman työtapakoulusta ja suoritusaika mitattiin. Tämän jälkeen toteutettiin opettajan pitämä työtapakoulutus ja suoritus uusittiin. Kaikkien pilotointiin osallistuneiden opiskelijoiden tulokset paranivat. 

Kolmannessa pilotoinnissa hyödynnettiin konedataa hakkukoneen työtapojen tehostamisessa. Opiskelija työskenteli aikaisemmin omaksutuilla työtavoilla opettajan ollessa kyydissä. Opettaja teki havaintoja opiskelijan työtavoista. Havainnointivaiheen jälkeen analysointiin koneen tuottamaa dataa ja kiinnitettiin huomiota seurattaviin parametreihin. Opiskelija otti analytiikasta valokuvan ja liitti sen itslearningin tehtävänantoon. Tämän jälkeen pidettiin opetustyömaalla työtapakoulutus, jossa katsottiin kurssiin liittyvää opetusmateriaalia itslearningista ja käytiin opettajan kanssa läpi työtavoissa huomioitavat asiat. Opiskelija jatkoi työskentelyä ensin opettajan ohjauksessa ja lopulta itsenäisesti. Työskentelyn lopuksi konedataa verrattiin aiempaan, ja opiskelija otti päivän päätteeksi uudestaan kuvan datasta ja liitti sen verkko-oppimisalustalle.

Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että oppimisdatasta ja työtapakoulutuksesta on hyötyä ja opiskelijan taidon kehittymistä pystytään seuraamaan niiden avulla. Hanke on esimerkki siitä, miten teknologia ja analytiikka voivat mullistaa perinteisiä opetusmenetelmiä ja edistää oppimista.

Hanke toteutettiin yhdessä Metsäkoulutus ry:n kanssa. Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Lisätietoja: Anu Sköld-Nurmi anu.skold-nurmi@winnova.fi