Yliopistollisen metsäopetuksen kehittäminen on koko metsäalan yhteinen asia
Yliopistollinen metsäopetus on metsäsektorin pitkään jatkuneen murroksen ja yliopistojen rakenteellisen kehittämisen keskellä. Millä keinoilla suhteellisen pieni, mutta 100-vuotiaalle Suomelle merkittävä koulutusala pystyy kehittymään ja vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan asettamiin odotuksiin?
Keväällä 2017 valmistunut yliopistollisen metsäopetuksen kehittämishanke pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Metsänhoitajaliiton teettämä selvitys yliopistollisen metsäopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta koostaa tämän hetken käsityksiä metsäopetuksesta sekä tarjoaa ajatuksia metsäopetuksen kehittämisestä. Hankkeen selvitysmiehenä toimi emeritusprofessori Paavo Pelkonen.
– Selvityksen keskeisenä tavoitteena on metsätieteellisen loppututkinnon suorittaneiden laadullisen työllistymisen parantaminen, kertoo järjestöpäällikkö Johanna Hristov Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimusta. – Haluamme herättää metsäopetuksen parissa toimivia yhteisöjä ja sidosryhmiä pohtimaan metsäopetuksen kehittämistä. Myös opiskelijoiden oman alan työkokemuksen sekä harjoittelupaikkojen saamista tulisi tukea ja helpottaa.
Yhteistyötä ja vuoropuhelua lisättävä
Laadullisen työllistymisen parantamisella tavoitellaan sitä, että vastavalmistuneet työllistyisivät nykyistä useammin koulutusalaa ja koulutustasoa vastaaviin tehtäviin. Selvityksen mukaan siihen voidaan pyrkiä lisäämällä yliopistojen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua.
Selvitys kannustaa myös yliopistollista metsäopetusta antavia yksiköitä lisäämään keskinäistä yhteistyötään. – Ehdotus on saanut yliopistolla ja sidosryhmätapaamisissa positiivisen vastaanoton. Nyt työtä tulisi jatkaa perustamalla yhteistyötä edistävä ja yksiköiden välistä työnjakoa pohtiva ryhmä. Kansainvälistä yhteistyötä ja kilpailukykyä puolestaan voidaan lisätä perustamalla pohjoiseurooppalainen maisteriohjelma yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian kanssa, sanoo selvitysmies Paavo Pelkonen.
Selvitys tuo esille myös huolen metsätieteellisen koulutuksen hakijamäärien laskusta. Markkinointia olisi lisättävä ja peruskouluissa annettavaa metsäopetusta terävöitettävä. – Jatkossa kannattaa pohtia, pitäisikö markkinointiponnisteluja suunnata peruskouluista enemmän lukioihin ja miettiä, toisiko yhteinen haku Helsinkiin ja Joensuuhun lisää näkyvyyttä, miettii Pelkonen.
Selvityksen taustalla laaja asiantuntijaryhmä
Ajatus yliopistollisen metsäopetuksen nykytilan sekä tulevaisuuden selvittämisen tarpeesta heräsi Metsänhoitajaliitossa vuonna 2015. Selvitys aloitettiin Metsämiesten säätiöltä saadun apurahan turvin keväällä 2016 kutsumalla emeritusprofessori Paavo Pelkonen hankkeen selvitysmieheksi. Työn laaja-alaista tukemista varten nimettiin ohjausryhmä, jossa oli asiantuntijoita Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen lisäksi kaikista metsäopetuksen merkittävimmistä sidosryhmistä. Ryhmän puheenjohtajana toimi Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. – Hankkeen raporttia on nyt esitelty alan keskeisille toimijoille. Hanke on herättänyt positiivista mielenkiintoa ja tuntuu, että yhteiselle tekemiselle olisi nyt vahva tahto, kertoo Tapio Hankala.
Lisätietoja:
Emeritusprofessori Paavo Pelkonen, hankkeen selvitysmies, p. 050 3675238
Tapio Hankala, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, p. 0400 429800
Johanna Hristov, järjestöpäällikkö, Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, p. 09 62268 552
Hankkeen loppuraportti luettavissa Loimun verkkosivuilla: https://www.loimu.fi/mika-on-loimu/edunvalvonta-ja-vaikuttamistoiminta/koulutuspoliittinen-edunvalvonta