Metsä työllistää – koulutuksen laatuun ja houkuttelevuuteen pitää panostaa

Nykyiset metsäalan toisen asteen koulutusmäärät vastaavat laskelmien mukaan kohtuullisen hyvin työelämän tarpeita. Riittävien määrien ohella on tärkeää kehittää opetuksen laatua ja saada opiskelijoiden osaaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin työelämässä vaadittavia tietoja ja taitoja. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota nuorten ammattiin kasvattamiseen ja työelämän pelisääntöjen tutuksi tekemiseen. Opetuksessa opiskelijoilta tulee vaatia asioita, joita työelämässä vaaditaan, kuitenkin tunnistaen nuorten kyky oppia ja omaksua uusia asioita. Mieluummin alussa laadukkaasti ja rauhallisesti kuin nopeasti ja hutiloiden. Alussa on tärkeää opettaa ja oppia oikeat sekä laadukkaat työtavat, jonka päälle vauhtia on helpompi kasvattaa harjaantumisen ja kokemuksen myötä.

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta lisää se, että oppilaitosverkosto on koko maan kattava ja lähellä nuoria. Koulutuksen saavutettavuus on tärkeää etenkin metsäkoneenkuljettajakoulutuksessa. Moni alasta kiinnostunut nuori toivoo työllistyvänsä lähelle kotiseutuaan. Metsäkoneala ja yleisesti metsäala työllistää koko Suomessa. Työpaikkoja ja uramahdollisuuksia on ympäri Suomen. Tämä on metsäalan vahvuus.

Ajanmukaiset oppimisympäristöt ja opetusvälineet, kuten konekalusto, simulaattorit ja tietojärjestelmät, parantavat metsäalan kuljettajakoulutuksen vetovoimaa. Lisäksi on tärkeää kehittää opettajien ammattitaitoa ja oppilaitosten työelämäyhteistyötä. Laadukas koulutus markkinoi itse itseään nuorten keskuudessa.

Metsäteho on laskenut ja arvioinut Savotta 2025 -laskelmassa metsäalan työntekijöiden ja toimihenkilöiden tarvetta vuoteen 2025 asti. Työntekijöiden tarvearvio perustuu laskelmissa työsuorite-, olosuhde- ja tuottavuustietoihin ja arvioihin niiden kehityksestä.

Laskenta tehtiin kahdelle vuoteen 2025 ulottuvalle skenaariolle. I skenaario perustuu oletukseen, että kotimaisen teollisuuspuun käyttö nousee tiedossa olevien investointipäätösten myötä 65 milj.m³:iin ja metsähakkeen käyttö 12 milj.m³:iin vuodessa.

Laskelmien mukaan puutavara-autonkuljettajien kokonaistarve on käynnissä olevien investointien seurauksena noin 3 300 henkilöä v. 2025. Puun käytön kasvusta huolimatta määrä on hieman nykyistä pienempi koska autokaluston kuljetuskapasiteetti kasvaa ja sen lisäksi autokuljetuksen tuottavuuden odotetaan paranevan tarkastelujakson aikana 15 %:lla.

Uusia puutavara-autonkuljettajia tarvitaan keskimäärin noin 220 henkilöä vuodessa. Uusien puutavara-autonkuljettajien tarve ylittää yli kaksinkertaisesti valmistuneiden määrän.

Metsäkoneenkuljettajien kokonaistarve on I skenaariossa investointipäätösten seurauksena noin 6 200 henkilöä v. 2025. Puun käytön kasvusta huolimatta määrä on vain hieman nykyistä suurempi koska korjuutyön tuottavuuden odotetaan paranevan tarkastelujakson aikana 20 %:lla.

Uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin noin 330 henkilöä vuodessa. Uusien kuljettajien tarve on suurimmillaan seuraavien lähivuosien aikana, kun teollisuuden puun tarve nousee nopeasti. Nykyinen valmistuvien kuljettajien määrä riittää keskimäärin kattamaan uusien kuljettajien tarpeen, mikäli valmistuneiden osaamistaso ja alalla pysyminen on riittävää. Tämä on tärkeä viesti sen puolesta, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä metsäalan ammatillisen koulutuksen aloituspaikat pitää turvata valtakunnallisesti ja koulutuksen järjestäjät omalta osaltaan tekisivät sellaisia määrällisiä linjauksia, että metsäalan työvoimatarve tyydyttyy myös alueellisesti.

Savotta 2025: http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/Tuloskalvosarja_2016_15_Metsaalan_tyovoimatarve_Savotta_2025_ms.pdf